Mike Downey on irlantilainen elokuvatuottaja ja -aktiivi, joka perusti Dublinissa ja Lontoossa toimivan riippumattoman Film and Music Entertainment (F&ME) -tuotantoyhtiön vuonna 2000 ja on tähän mennessä tuottanut yli sata pitkää elokuvaa.

Hän on vielä varsin lyhyellä elokuvatuottajan urallaan työskennellyt esimerkiksi Peter Greenawayn, Agnieszka Hollandin, Julien Templen, Pawel Pawlikowskin, Calin Peter Netzerin, Andrzej Jakimowskin, Juraj Jakubiskon, Fridrik Thor Fridrikssonin, Michel Francon ja Stephen Daldryn lisäksi myös lukuisien muiden ohjaajien kanssa eri puolilla Eurooppaa, Etelä‑Amerikkaa, Afrikkaa ja Intiaa.

Hänen viimeaikaisiin töihinsä elokuvantekijänä on kuulunut projekteja legendaaristen kirjailijoiden, kuten James Ellroyn, edesmenneen Günter Grassin ja Thomas Keneallyn (Schindlerin lista) kanssa. Hän on myös työskennellyt Colm Tóibínin, Idan käsikirjoittajan Rebecca Lenckiewiczin, VICE Groupin perustajan ja toimitusjohtajan Shane Smithin ja niinkin erilaisten ohjaajien kuin Volker Schlöndorffin, Mohsen Makhmalbafin ja Oliver Hirschbiegelin kanssa.

Downeyn monien kassamenestysten lisäksi hänen tuottamansa elokuvat ovat saaneet yli 250 palkintoa monilla maailman merkittävimmillä elokuvafestivaaleilla, mukaan lukien Cannesin, Berliinin, Toronton, Sundancen, San Sebastianin ja Tokion elokuvafestivaalit.
Downey on ollut European Film Academyn johtokunnan jäsen lähes 20 vuotta. Toimittuaan kuusi vuotta varapuheenjohtajana hänestä tuli vuonna 2020 johtokunnan puheenjohtaja, joka toimii elokuva-akatemian entisten puheenjohtajien Wim Wendersin ja Agnieszka Hollandin sekä sen nykyisen puheenjohtajan Juliette Binochen rinnalla. Vuonna 2006 hänet äänestettiin British Academy of Film and Television Artsin (BAFTA) neuvostoon, ja vuonna 2008 hänet valittiin BAFTAn elokuvatoimikuntaan. Hän liittyi vuonna 2020 uudelleen BAFTAn neuvostoon. Downey on johtokunnan jäsen myös merkittävässä maailmanlaajuisessa White Ribbon Alliance -organisaatiossa, joka pyrkii vähentämään äitiyskuolleisuutta kehitysmaissa. Hän on myös International Coalition for Film Makers at Risk -järjestön (ICFR) perustajajäsen ja sen johtokunnan jäsen. ICFR on hyväntekeväisyyssäätiö, joka puolustaa ja toimii solidaarisesti kaikkialla maailmassa vaaratilanteessa olevia elokuvantekijöitä kohtaan.

Hän on ollut mukana yli 20 kansainvälisessä tuomaristossa elokuvajuhlilla ympäri maailmaa. Näistä voidaan mainita Sarajevon elokuvajuhlat, Rio de Janeiron kansainväliset elokuvajuhlat, Cottbusin kansainväliset elokuvajuhlat, Varsovan kansainväliset elokuvajuhlat, Istanbulin elokuvajuhlat, Montrealin kansainväliset elokuvajuhlat, Motovunin elokuvajuhlat, Sofian kansainväliset elokuvajuhlat, Transilvanian kansainväliset elokuvajuhlat, Krakovan kansainväliset elokuvajuhlat ja Zagrebin kansainväliset elokuvajuhlat, joilla järjestettiin vuonna 2009 hänen F&ME-töidensä retrospektiivi.

Vuonna 2014 Mike Downey nimettiin vuosikymmenen tuottajaksi Fort Lauderdalen kansainvälisillä elokuvajuhlilla aiempien voittajien Ed Pressmanin ja Robert Evansin jalanjäljissä. Myös Prahan elokuvajuhlilla vuonna 2015 hän sai kunnianosoituksen työstään tuottajana. Lisäksi hän sai Kristian Lifetime Achievement -elämäntyöpalkinnon Prahassa vuonna 2021.

Vuonna 2023 hän sai Reykjavikissa Islannin elokuvateollisuuden ensimmäisen elämäntyöpalkinnon panoksestaan kansainvälisen elokuvataiteen hyväksi.
Vuonna 2020 hänen opinahjonsa Warwickin yliopisto ilmoitti, että hänelle myönnettäisiin kirjallisuuden kunniatohtorin arvonimi hänen elämäntyöstään ja panoksestaan eurooppalaisen teatteri- ja elokuvataiteen hyväksi. European Film Academyssa hän ja johtokunta tukevat koulutusorganisaatio Filmclubin perustamista. Sen tavoitteena on tuoda laadukasta elokuvaa kouluihin kaikkialla Euroopassa.

Vuoden 2022 alussa Mike Downey kutsuttiin Royal Society of Artsin jäseneksi ja hänet hyväksyttiin Yhdysvaltojen elokuva- ja tiedeakatemiaan (AMPAS). Vuonna 2017 hän liittyi Asia Pacific Screen -akatemiaan voitettuaan Unescon suojeluksessa sen kulttuurisen monimuotoisuuden palkinnon georgialaisesta elokuvasta Dede.

Downeyn viimeisimpiin tuotantoihinsa sisältyy Cannesin kansainvälisten elokuvajuhlien Un Certain Regard -esityssarjan avaus, Runar Runarssonin ohjaama islantilainen elokuva When the Light Breaks. Albanialainen elokuva The Rise and Fall of Comrade Zylo, johon hän osallistui käsikirjoittajana, avasi Tallinnan PÖFF-elokuvajuhlat, ja Agnieszka Hollandin The Green Border voitti useita palkintoja Venetsian elokuvajuhlilla, mukaan lukien tuomariston erikoispalkinnon. Hän kuvaa parhaillaan Hollandin Kafka-elämäkertaelokuvaa Franz, jonka viimeiset kuvauspäivät Prahassa ja Berliinissä ovat juuri päättymässä. Muita elokuvia, joiden parissa hän on työskennellyt ja jotka nyt ovat levitysvaiheessa, ovat La Suprema (Kolumbia), Calin Peter Netzerin Familiar (Romania), Hotel Pula (Kroatia), Hidden People (Slovenia), The Song of the Goats (Puola) ja I am Somebody (Alankomaat). Tällä hetkellä tuotantovaiheessa ovat Rajko Grlićin It All Ends Here (Kroatia), LO-FI (Turkki), Gorki Resort (Puola), The Sun, The Moon and Eleven Stars (Turkki) sekä Lady D (Albania), johon hän osallistui myös käsikirjoittajana. Downey kirjoittaa parhaillaan Haki Stermillin romaaniin perustuvaa If I Were a Boy -elokuvaa yhteistyössä ohjaaja Fatmir Kocin kanssa sekä uusinta romaaniaan Istria Black, joka julkaistaan lokakuussa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa.

Hänen tuotantonsa Oleg Sentsovin elokuvasta Real valmistuu kesällä 2024, ja se esitetään eturivin elokuvajuhlilla samoin kuin hänen tuotantonsa Runar Runarssonin uudesta elokuvasta O. Downey työskentelee parhaillaan taiteilija Albert Oehlenin ja Oscar−ehdokkuuden saaneen ohjaaja Oliver Hirschbiegelin kanssa heidän edellisen taide-elokuvansa The Painter jatko-osan Geel (Keltainen) parissa. Antonio Nuicin elokuvaa Looping kuvataan parhaillaan Zagrebissa, ja dokumenttielokuva Projecto Vidancar -yhteisön balettikoulusta Complexo Alemaon favelassa Rio de Janeirossa on esituotantovaiheessa. Srdjan Dragojevicin elokuvan International Women's Day kuvauksia valmistellaan vuodelle 2025.

MPress Media/Calm Productions julkaisi viime vuonna Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa Miken esikoisromaanin, Istria Goldin. Kirja julkaistiin Bulgariassa viime lokakuussa ja se sai kiitosta kriitikoilta. Intiassa se julkaistiin maaliskuussa. Se julkaistaan Kroatiassa syyskuussa, ja myöhemmin tänä vuonna se julkaistaan Makedoniassa, Ukrainassa, Serbiassa, Tšekissä ja Turkissa. Sen jatko-osa, Three Colours Istria -trilogian toinen osa, Istria Black, julkaistaan joulukuussa, ja viimeinen osa, Istria Blue, seuraa myöhemmin. Viime vuonna hän oli kesäkuun ajan vierailevana kirjailijana Ingmar Bergmanin Bergman-säätiössä ja -keskuksessa, joka sijaitsee Ingmar Bergmanin entisessä kodissa Fårön saarella Gotlannin koillispuolella. Tänä vuonna hän asuu Thaimaan Chiang Maissa residenssiohjelman puitteissa (Artist Residency Thailand, Lotus Programme).

Downey viettää aikansa kulloinkin tekeillä olevan elokuvansa kuvauspaikoilla sekä Dublinissa ja Istriassa.

Palaa panelistien kuvaukseen

Palomarin tuottaja ja European Film Academyn jäsen Margherita Chiti on työskennellyt levitystoiminnan parissa yli 20 vuotta, muun muassa Mikado Filmin hankintapäällikkönä, Nanni Morettin Sacher Distribuzionen levityksestä vastaavana johtajana ja Teodora Filmin toimitusjohtajana sekä hankinta- ja myyntipäällikkönä.

Samaan aikaan hän työskenteli tuotantoassistenttina Luigi Musinin ja Roberto Cicutton tuotantoyhtiöissä On My Own ja Cinemaundici sekä Warner Bros. Local Production Teamissa.
Vuonna 2021 hän siirtyi Palomar-yhtiön palvelukseen elokuvien ja tv-ohjelmien kansainvälisten tuotantojen päälliköksi.

Hän on työskennellyt EU:n Luova Eurooppa -ohjelman asiantuntijana tuotannon, levityksen ja markkinarahoituksen saatavuuteen liittyvien järjestelyjen parissa yli 10 vuoden ajan. Hän oli mukana perustamassa Women in Film, TV & Media Italia -järjestöä huhtikuussa 2018 ja on ollut sen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen siitä lähtien.

Palaa panelistien kuvaukseen

José Luis Cienfuegos on Valladolidin kansainvälisen elokuvafestivaalin Semincin johtaja. Kyseessä on yksi maailman vanhimmista elokuvafestivaaleista, joka keskittyy auteur-elokuviin. Tätä ennen hän oli Sevillan eurooppalaisten elokuvajuhlien (2012–2023) ja Gijónin elokuvajuhlien (1995–2011) johtaja. Hän oli European Film Academyn jäsen ja sen pitkien elokuvien asiantuntijakomitean jäsen vuosina 2021–2023. Hän toimi myös LUX elokuvapalkintojen valintakomiteassa vuosina 2011–2019. Cienfuegos on Espanjan elokuva-akatemian ja San Fernandon kuninkaallisen kuvataideakatemian jäsen. Vuosina 2013–2017 hän oli Asturian ruhtinaan säätiön järjestämän Asturian ruhtinaan palkinnon tuomariston jäsen. Lisäksi hän on ollut tuomariston jäsen lukuisilla festivaaleilla, kuten Rotterdamin, Karlovy Varyn, San Sebastiánin, BAFICIn, Santiago de Chilen, Documenta Madridin ja Las Palmasin elokuvafestivaalit.

Cienfuegos toimii tällä hetkellä myös luennoitsijana useissa yliopistoissa ja elokuvakouluissa sekä neuvonantajana eri kulttuurilaitoksissa. Hän järjestää näyttelyitä ja konsertteja ja on lukuisten elokuva-aiheisten artikkeleiden kirjoittaja.

Palaa panelistien kuvaukseen

Marta Fernandes on ollut elokuusta 2008 lähtien Midas Filmesin elokuvien levityksestä ja hankinnoista vastaava johtaja, ja hän on myös ohjelmasuunnittelutiimin jäsen. Hän hoitaa lisäksi Cinema Idealin lehdistösuhteita ja sosiaalista mediaa. Cinema Ideal on Midas II Cinemas -elokuvateatteri, joka kunnostettiin ja avattiin uudelleen vuonna 2014.

Hän on työskennellyt elokuvien levityksen parissa yli 20 vuotta. Ensiksi hän työskenteli Atalanta/Medeia Filmes -yhtiössä, jossa hän vastasi yli 200 elokuvan teatterilevitykseen liittyvistä viestintä- ja markkinointistrategioista. Hän vastasi myös useiden Medeia-elokuvateattereiden järjestämien ohjelmien, keskustelujen ja festivaalien ohjelmasuunnittelusta sekä IndieLisboa-elokuvafestivaalista, jossa hän toimi vastaavana tuottajana. Ennen elokuva-alalle siirtymistään hän työskenteli toimittajana. Hän kuului viestinnän seurantakeskuksen Obercomin tutkimusryhmään, jossa hän toimi useiden Eurooppaa käsittelevien raporttien kirjoittajana ja toisena kirjoittajana. Hän on suorittanut mediatutkimuksen tutkinnon Universidade Nova de Lisboa -yliopistossa ja elokuvataiteen maisterin tutkinnon. Jatko-opinnoissaan hän on perehtynyt kulttuurihallintoon sekä esiin nouseviin diskursseihin ja kulttuureihin – kritiikistä taiteeseen.

Palaa panelistien kuvaukseen

Priscilla Gessati opiskeli venäjää INALCOssa ja suoritti kulttuuripolitiikan maisterintutkinnon Pariisin VIII yliopiston Eurooppa-tutkimuksen instituutissa, minkä jälkeen hän vastasi Europa Cinemas -verkoston Eurooppa-ohjelman tutkimuksesta ja verkostotarkastelusta. Sitten hän työskenteli Pariisin kunnallisessa elokuvakeskuksessa Forum des Imagesissa. Hän työskenteli myös Ciné Lumièren ohjelmasuunnittelutyössä Ranskan instituutille Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja viidennen Totally Serialized -televisiosarjafestivaalin tuotannossa. Hän on paneutunut arthouse-elokuvien ja monimuotoisuuteen liittyvien elokuvien ohjelmasuunnitteluun ja toimii niiden tukijana. Gessati koordinoi Potemkine Films -yhtiön levitys- ja julkaisutoimintaa ennen kuin hän alkoi johtaa Champs Élysées'n varrella sijaitsevaa historiallista elokuvateatteria Le Balzacia. Hän kirjoitti yhdessä Joël Chapronin kanssa teokset Principles and Mechanisms of Financing French Cinema ja Regulation and Practices of Cinematographic Exploitation, jotka oli alun perin tarkoitettu Venäjän markkinoille. Gessati aloitti hiljattain uudessa tehtävässä l'Entrepôt’ssa (Pariisissa) epätyypillisessä tilassa, jossa on elokuvateatterin lisäksi konserttisali ja taidegalleria, ravintola ja baari.

Palaa panelistien kuvaukseen

Eamon Hughes valmistui Irlannin kansallisesta elokuvakoulusta vuonna 2020, ja hänen lopputyönsä pääsi opiskelijoiden BAFTA-palkinnon ehdokaslistalle. Pian tämän jälkeen, vuonna 2021, Eamon aloitti tuotantopäällikkönä Samson Filmsissä, joka on Dublinissa, Irlannissa, sijaitseva pitkien elokuvien tuotantoyhtiö. Sen viime aikoina tuottamiin elokuviin kuuluvat muun muassa My Sailor, My Love, jonka ensi-ilta oli Toronton kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla vuonna 2022, The Ghost of Richard Harris, jonka ensi-ilta oli Venetsian biennaalissa 2022, ja Baltimore, jonka ensi-ilta oli Telluriden festivaaleilla vuonna 2023 ja Lontoon elokuvajuhlilla. Eamon työskentelee parhaillaan tuotannossa olevien elokuvien parissa, ja hän tuottaa ja johtaa useita omia projektejaan yhtiön sisällä.

Vuonna 2023 Eamon valittiin 27 Times Cinema -hankkeen irlantilaiseksi suurlähettilääksi, ja siitä lähtien hän on osallistunut aktiivisesti LUX-yleisöpalkinnon tunnetuksi tekemiseen.

Palaa panelistien kuvaukseen

Denis Ivanov on European Film Academyn johtokunnan jäsen, Odessan kansainvälisten elokuvafestivaalien, Children Kinofestin ja Kiovan kriitikkoviikon perustaja, Arthouse Traffic -elokuvayhtiön johtaja, levittäjä ja tuottaja.

Hän on tuottanut kahdeksan pitkää elokuvaa ja yli 40 lyhytelokuvaa. Hänen elokuvansa The Tribe, jonka ohjasi Myroslav Slaboshpitsiyn, voitti Cannesin kriitikkoviikon Grand Prix -palkinnon vuonna 2014, ja se julkaistiin yli 40 maassa. Sergei Loznitsan ohjaama Donbas voitti Cannesissa 2018 Un Certain Regard -kategorian parhaan ohjaajan palkinnon. Hänen viimeisimmät teoksensa Oleh Sentsovin Rhino (2021) ja Peter Kerekesin 107 Mothers saivat ensi-iltansa Venetsian kansainvälisillä elokuvajuhlilla.

Palaa panelistien kuvaukseen

Axelle Jean on suorittanut historian, maantieteen ja kulttuurienvälisen viestinnän tutkinnon Sorbonnen yliopistossa (Pariisi), ja hänen erikoisalansa ovat islannin ja unkarin kielet. Hänellä on laaja kokemus työskentelystä festivaaleilla/elokuvamarkkinoilla (Cannes Docs – Marché du Film, Cinéma du réel, Festival de Cabourg, FIPADOC) ja elokuvien myyntiyhtiöissä (The Party, Picture Tree International). Hän on erikoistunut dokumenttielokuviin. Jean on toiminut Reykjavikin kansainvälisen elokuvajuhlan kriitikkona vuodesta 2022 ja Giornate degli Autori -festivaalin kriitikkona vuodesta 2024 lähtien. Vuonna 2023 hänet valittiin 27 Times Cinema -hankkeen Ranskan suurlähettilääksi, ja hän on sittemmin osallistunut aktiivisesti LUX-yleisöpalkinnon edistämiseen. Hän siirtyi hiljattain dokumenttielokuvien myyntiyhtiö Cinephiliin.

Palaa panelistien kuvaukseen

Ondřej Kamenický on kansainvälisen ihmisoikeusdokumenttien festivaalin One Worldin johtaja. One World -festivaalia pidetään maailman suurimpana ihmisoikeusdokumenttien festivaalina. Se järjestetään Prahassa ja yli 50 kaupungissa Tšekissä. Festivaaleilla esitetään ihmisoikeuksia, sosiaalisia, poliittisia, ympäristö- ja mediakysymyksiä koskevia dokumenttielokuvia. Sen aikana järjestetään kyselytilaisuuksia, paneelikeskusteluja, virtuaalitodellisuustapahtumia, yhteiskunnallisen vaikuttamisen hankkeita, kouluille suunnattuja näytöksiä ja East Doc Platform -tapahtuma elokuvateollisuudelle. One World levittää dokumenttielokuvia, tarjoaa tukea uusille festivaaleille (esim. Nicaraguassa, Costa Ricassa ja Hongkongissa), keskittyy vammaisiin ja järjestää One World -festivaalin
Brysselissä.

Palaa panelistien kuvaukseen

Ibtisam Omer on alun perin Tukholmasta, Ruotsista, kotoisin oleva markkinointipäällikkö ja kouluttaja, jolla on yli 14 vuoden kansainvälinen työkokemus johtavissa teknologia-, muoti- ja viihdealan yrityksissä. Omer on aiemmin työskennellyt Adidaksella, Googlella ja Netflixillä, ja hän on myös toiminut toimialajohtajana ja luennoitsijana Creative Business School Hyper Islandissa. Hän kuuluu Boiler Room -musiikkialustan johtokuntaan.

Omer on tällä hetkellä MUBI:n markkinoinnista vastaava varapuheenjohtaja, Global, ja hänen toimipaikkansa on Berliinissä.

Palaa panelistien kuvaukseen

Katarzyna Orysiak-Marrison on työskennellyt Gutek Filmin palveluksessa vuodesta 2013 lähtien. Hänen vastuullaan on suunnitella ja valvoa koko yhtiön kaikkien elokuvien julkaisuprosessia aina budjetin asettamisesta ja toteuttamisesta kunkin julkaistavan elokuvan yleiseen levitykseen, markkinointiin ja PR-strategioihin. Hän on vastannut yli sadasta menestyksekkäästä markkinointikampanjasta mukaan lukien seuraavat elokuvat: Bong Joon-hon Parasite, Lars von Trierin The House That Jack Built, Céline Sciamman Nuoren naisen muotokuva, Maren Aden Toni Erdmann, Ryusuke Hamaguchin Drive My Car, Pedro Almodóvarin Rinnakkaiset äidit, Mike Millsin C'mon C'mon ja Ruben Östlundin Triangle of Sadness. Orysiak-Marrison syntyi vuonna 1982, ja hän on työskennellyt elokuva-alalla 17 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän on erikoistunut markkinointiin ja levitysstrategiaan. Hän aloitti uransa Varsovan elokuvajuhlilla vieraspalvelupäällikkönä ja siirtyi myöhemmin teatterilevityksen pariin Varsovassa sijaitsevassa Mañana-levitysyhtiössä, joka on erikoistunut latinalaisamerikkalaisiin, aasialaisiin ja afrikkalaisiin elokuviin. Hän vastasi lukuisten palkittujen elokuvien markkinointistrategioista sekä useiden tapahtumien, kuten espanjalaisen elokuvan viikon, Ale Kino World Film -festivaalin ja Latinalaisen Amerikan elokuvajuhlien, ohjelmoinnista ja tuotannosta. Vuonna 2022 hän loi Gutek Filmille uuden elokuvajuhlan nimeltä Konfrontacje Filmowe (Film Confrontations). Niillä esiteltiin ja ensi-iltansa sai korkealuokkainen valikoima tulevan kauden kiinnostavimpia elokuvia, jotka esitettiin 24 arthouse-elokuvateatterissa 18 kaupungissa Puolassa. Orysiak-Marrison uskoo vahvasti taide-elokuvaan ja on viime vuosina etsinyt uusia tapoja teatterilevityksen edistämiseen yhdistämällä hyväksi havaittuja menetelmiä – yhteistyötä tuotemerkkien, instituutioiden ja yksityishenkilöiden kanssa sekä erityisiä teatteritapahtumia – nykyaikaiseen, analyyttiseen ja tietopohjaiseen lähestymistapaan.

Palaa panelistien kuvaukseen

Claudia Tronnier on opiskellut vertailevaa uskontotiedettä, modernia saksalaista kirjallisuutta, indologiaa ja mediatiedettä Marburgissa, Saksassa. Hän kirjoitti elokuvista eri tiedotusvälineisiin 1980-luvulla ennen kuin hänestä vuonna 1990 tuli freelancer Saksan yleisradioyhtiön toisella kanavalla (ZDF) Mainzissa. Siellä hän siirtyi Das kleine Fernsehspiel -ohjelmien lahjakkuuksien etsinnästä vastaavalle osastolle pitkien elokuvien, dokumenttielokuvien ja erilaisten kokeellisten formaattien tilaustoimittajaksi. Vuonna 2008 hänet nimitettiin Das kleine Fernsehspielin johtajaksi. ZDF:ssä työskennellessään hän tilasi lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistuotantoja, mukaan lukien useita turkkilais-saksalaisten elokuvantekijöiden ja muista maista peräisin olevien elokuvantekijöiden elokuvia. Hän perusti ohjelman naisohjaajien tukemiseksi ja on yksi naisohjaajien SI STAR -palkinnon perustajista. Hän on toiminut Arte G.E.I.E:n elokuva-, televisio- ja sarjaohjelmien päällikkönä 1. tammikuuta 2021 lähtien. Hän on myös ohjelmakokouksen jäsen ja vastaa kaikkien Arte- ja Arte TV -kanavilla esitettävien fiktiivisten ohjelmien koordinoinnista, valinnasta ja ohjelmoinnista.

Palaa panelistien kuvaukseen

Amitabh Vardhanilla on monipuolinen ammatillinen tausta ja kokemusta useista maista, kuten Intiasta, Yhdysvalloista, Bulgariasta, Romaniasta, Serbiasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Makedoniasta. Hänellä on vahva kokemus liiketoiminnan kasvun edistämisestä innovoinnin, laajentumisen ja uusien kumppanuuksien avulla esimerkiksi viihteen, kulutustavaroiden, palvelujen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla sekä kiinteistöalalla. Hän on luonut ja johtanut tehokkaasti suuria, monialaisia tiimejä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi, luonut strategisia kumppanuuksia eri sidosryhmien kanssa molemminpuolisen hyödyn saavuttamiseksi ja kehittänyt tehokkaita markkinointistrategioita, jotka ovat lisänneet brändin näkyvyyttä ja kasvua. Amitabh Vardhan on ollut vuodesta 2010 lähtien Cine Grand DV:n johtaja ja toimitusjohtaja. Sitä ennen hän toimi Intian suurimman elokuvateatteriketjun PVR Cinemasin toimitusjohtajana vuodesta 2003.

Palaa panelistien kuvaukseen

Maria Silvia Gatta aloitti Euroopan komission Media-ohjelmassa vuonna 2003, ja hän on vastannut Media+-ohjelman ja levitystuen arvioinnista.

Vietettyään jakson ulkomailla hän on vuodesta 2019 lähtien johtanut Luova Media -ohjelman 2021–2027 täytäntöönpanoa ja työskentelee eurooppalaisen elokuvaperintöpolitiikan parissa.

Palaa panelistien kuvaukseen

Fatima Djoumer liittyi Europa Cinemas -verkostoon vuonna 1993 kansainvälisten suhteiden ja tapahtumien päällikkönä ja on järjestänyt verkoston konferensseja, yleisökehitysohjelmia ja innovointilaboratorioita. Hän on myös osallistunut Europa Cinemas -laatumerkin kehittämiseen. Europa Cinemas on elokuvateatteriverkosto, joka tukee eurooppalaisten elokuvien levitystä niiden lähtömaiden ulkopuolelle sekä yleisökehitystoimintaa, jossa keskitytään herättämään nuorten yleisöjen kiinnostus eurooppalaisia elokuvia kohtaan.

Verkostossa on 1 216 jäsenteatteria (joissa on 3 131 salia) 738 kaupungissa 43 maassa.

Palaa panelistien kuvaukseen

Nuno Pimentel on kotoisin Portugalista, jossa hän valmistui elokuvataiteilijaksi taidekoulusta ja lähti sitten Antwerpeniin työskentelemään tuotantoyhtiön kehitysosastolle. Yhdistyneessä kuningaskunnassa hän opiskeli käsikirjoittamista Royal Hollowayn yliopistossa Lontoossa. Vuonna 2016 hän siirtyi portugalilaisen Alambique-levitysyhtiön palvelukseen koordinoimaan yhtiön sisäistä julkaisumerkkiä Cinema Boldia, joka keskittyy epätyypillisten elokuvien vaihtoehtoisiin levitysstrategioihin. Vuonna 2019 hän osallistui Locarno Industry Academyyn, ja hänet kutsuttiin uudelleen vuonna 2021, tällä kertaa osana elokuva-alan uudelle ammattilaissukupolvelle suunnattua U30-ohjelmaa.

Pimentel asuu tällä hetkellä Berliinissä, jonne hän muutti vuonna 2020 osallistuakseen Dffb:n Next WAave -ohjelmaan, joka keskittyy tulevaisuuden elokuvataiteeseen ja kansainvälisten elokuvamarkkinoiden kehittämiseen. Ohjelmassa hän kehitti MUBI:n tuotantopäällikön Bobby Allenin mentoroimana Félicette Filmsin, vaihtoehtoisen yleiseurooppalaisen levityshankkeen, jonka tavoitteena on julkaista huolellisesti kuratoitu valikoima elokuvia, jotka ”ovat jääneet kelkasta”. Kyseessä on taiteellisesti rikkaita, rohkeita ja tyylisuuntia uhmaavia teoksia, jotka ansaitsevat näkyvyyttä.

Vuonna 2021 hän esitteli hankkeen menestyksekkäästi Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlilla.
Aiempiin ja meneillään oleviin hankkeisiin kuuluvat myös yhteistyö Berliinissä sijaitsevan Wolf Kinon kanssa ja Rapid Eye Moviesin kanssa Kölnissä. Pimentel harrastaa myös kirjoittamista ja kokeellista elokuvantekoa.

Hän puhuu sujuvasti portugalia, englantia ja espanjaa ja ranskaa auttavasti. Hän toivoo myös puhuvansa pian saksaa.

Palaa panelistien kuvaukseen